Enpä muista milloin ois ollut näin mukava päivä töissä, mummot & papat oli taas ihania, ja oli maailman ehkä ainakin tokaparastyökaveri :D. Tään ihqun ihmisen kanssa tehtiin aikoinaan 3v ainakin töitä yhdessä ja tänään satuttiin osastolle samaan vuoroon...tuli naurettua ja muisteltua menneitä, ei nyt ihan itkettyä kuitenkaan :D.
Oman yrityksen perustamishaaveet elää edelleen, nyt olen jo niin pitkällä että muistivihkoon laitan ylös aina kun tulee ideoita, ja yhteystietoja ylös selvitettävistä asioista, ehkä se joskus toteutuu...Se on miun Isoin Unelma! Ikinä en vaihtaisi hoitoalalta pois, tää on niin miun juttu, olis vaan niin upeaa saada toteuttaa sitä omaa hoito/kuntoutusfilosofiaa mihin on koulutus ja vankka kokemus.
Syksyn aikana on ajoittain ollut aika vähän töitä, ja on todella huomannut taas että miten tärkeä asia työ ainakin miulle on, se on niin iso osa identiteettiä ettei sitä aina ymmärrä. Vaikka väsyttääkin ja ajoittain ketuttaa mennä töihin mutta auta armias jos niitä töitä ei ole, ja oot vaikka viikon kotona, niin kyllä ahdistaa ja seinät meinaa kaatua niskaan. Juuri silloin milla ne paniikkikohtaukset usein nosteleekin päätään. Joskus olen sitä ihmetellytkin että töissä semmoisia ei tule edes ajatelleeksi, vaikka vastuuta on, ja erilaisia työtilanteita ja työkavereita jne. Mutta hyvä niin.
AIna Mamman kanssa, vaikka tietsikallakin <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti